Kotimaan matkailusta ja sen arvostuksesta

584
Höyrylaivoja Puumalassa

Luin tänään aamulla Riku Rantalan mainion Helsingin Sanomien kolumnin, Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa, ja aloin samalla pohtia tuota staycation-ilmiötä ja laajemminkin kotimaan matkailua. Miten kotimaan matkailu on kehittynyt ja onko tapahtumassa jotain suurta muutosta?

Kotimaan matkailun kehitys

Tarkastelin ensiksi majoitustilastoja, koska kotimaan matkailun tarkasteluun ei ole kovin montaa hyvää tietolähdettä. Ja mainitaan nyt vielä, että käytin tässä yhteydessä TAK:n Visiittori.fi-palvelua, josta tilastot saa kerättyä varsin näppärästi. Majoitustilastojen mukaan (kuva 1, indeksitarkastelu) kotimaan matkailu on ollut 2010-luvun kasvusuunnassa, vaikka viime vuonna kotimaiset saapumiset (eli normisuomeksi henkilöiden määrä) laskivatkin kaikkiin majoitusliikkeisiin tarkastelluissa kaupunkikohteissa: koko maassa viime vuosikin oli kuitenkin kasvusuuntainen. Kuuma kesä saattoikin tehdä siirtymää kaupungeista muihin kohteisiin.

Kuva 1. Kotimaan matkailun kasvu näkyy myös tilastoissa, vaikka viime vuonna suurissa kaupungeissa määrät laskivatkin. Indeksitarkastelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden matkailijavolyymiltään hyvinkin erikokoisten alueiden tarkasteluun.

Toinen tietolähde kotimaan matkailun tarkasteluun on Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimus. Suomalaisten matkailu tehdään kyselytutkimuksena ja sen etu majoitustilastoihin nähden on se, että mm. ilmaismajoitus ja muutkin kuin rekisteröitymisvelvollisuuden omaavat majoitusliikkeet tulevat mukaan. Myös mökkimatkailu on mukana, mikä onkin Suomen matkailurakenteessa varsin poikkeuksellinen ilmiö moneen muuhun maahan verrattuna.

Kuva 2. Suomalaisten yöpymisen sisältäneet matkat. Tilastokeskuksen oma huomautus: ”Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä on muutettu vuosina 2000, 2010 ja 2012. Aikasarjakatkosta edeltävät luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia uudempien kanssa.”

Kuvasta 2 huomaa hyvin, että kotimaan matkailu (maksullisessa majoituksessa on ollut tasaisessa kasvussa (vihreä viiva). Vielä enemmän on kuitenkin kasvanut ulkomaan vapaa-ajanmatkailu (keltainen viiva) ottaen eron kotimaan matkailuun lähes kiinni. Sen sijaan perinteinen yön sisältävä risteilymatkailu on ollut lievässä alamäessä. Mökkimatkailu puolestaan ei ole ainakaan kasvanut, vaikka tiedonkeruumuutokset 2000, 2010 ja 2010 sekoittavatkin hieman tilastoa.

Tilastotarkastelujen perusteella kotimaan matkailun kehityksen voi vetää yhteen siten, että se on ollut kohtuullisen tasaisessa, mutta hitaassa kasvusuunnassa.

Mitään selkeää näkymää kotimaan matkailun noususta isoksi trendiksi ei ainakaan tarkastelluista tilastoista voi löytää. Historiallinen tarkastelu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tilanne voisi muuttua, jos esimerkiksi ulkoiset tekijät muuttuvat.

Muuttuuko kotimaan matkailun arvostus?

Ilmastonmuutoskeskustelun myötä puheenvuorot kotimaan matkailun puolesta ovat nousseet entistä enemmän esiin. Lisäksi on järjestetty erilaisia kampanjoita, kuten esimerkiksi 100 syytä matkailla Suomessa. Toki kotimaan matkailua on haluttu nostaa ennenkin ja erilaisia kampanjoita on tehty, jotta suomalaiset matkailisivat kotimaassa. Syinä näihin ovat olleet esimerkiksi kansallishenkiset ideat oman maan tuntemisesta, matkailutaseen kääntäminen vähemmän negatiiviseksi tai vaikkapa öljykriisin seuraukset (liittyen myös edelliseen). Ilmastonmuutoksen aiheuttama keskustelu matkailun suuntaamisesta kotimaahan ei siis historiallisesti ajatellen ole täysin uutta, mutta kenties tulevaisuudenkuvien vaatimien muutosten mittakaava on. Esimerkiksi öljykriisin aikaan kuitenkin ajateltiin, että asiat todennäköisesti ’palautuvat’ ennalleen.

Miltä Suomi tällä hetkellä näyttää, jos tarkastelee Suomea eri alueita koti- ja ulkomaan matkailun suhteen? Alla (kuva 3) on Visiittorista kaivettujen Tilastokeskuksen Majoitustilastojen saapumisten perusteella katsottu, kuinka suuri osa rekisteröityihin majoitusliikkeisiin saapuneista on ulkomaalaisia. Suomi jakautuu tässä tarkastelussa ”hampurilaiseksi”, jossa pohjoisessa ja etelässä olevilla alueilla – no, käytännössä Lappi, Uusimaa, Etelä-Karjala ja Ahvenanmaa – ulkomaalaisten osuus majoitusliikkeisiin saapuneista on suuri (muihin alueisiin verrattuina). Sitten on suuri määrä alueita, joissa ulkomaalaisten osuus on alle 10 prosenttia kaikista majoitusliikkeisiin saapuneista (punainen vyöhyke).

Kuva 3. Ulkomaalaisten, rekisteröityihin majoitusliikkeisiin, saapuneiden matkailijoiden osuus kaikista matkailijoista maakunnittain vuonna 2018. Lähde: Tilastokeskus; Majoitustilasto lähteestä Visiittori.fi.

Suurelle osalle Suomea kotimaiset matkailijat merkitsevät siis jo nyt matkailuelinkeinon elinehtoa yhdessä paikallisten asukkaiden kulutuksen kanssa. Kotimaan matkailu on kuitenkin perinteisesti ollut monella alueella ”lapsipuolen roolissa”: kasvun on nähty – sinänsä ihan oikeutetusti – tulevan ulkomailta. Kotimaan matkailun kasvun jollain alueella on nähty olevan toiselta pois. Ja näinhän tilanne onkin, mikäli kokonaisvolyymi ei kasva.

Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, alkaako tämä ajattelumalli muuttua esimerkiksi juuri ilmastonmuutoksesta jatkuvasti julkisuudessa käytävän keskustelun myötä. Perinteisillä mittareilla onnistuneina matkailualueina on pidetty juuri kuvan 3 vihreitä alueita – ja lisättäköön heti, että sitähän ne ovatkin – mutta ajatusleikkinä voi aina leikkiä, että entäpä jos kotimaan matkailu olisikin arvostetumpaa? Entäpä jos kuvan 4 vihreänä alueena olo olisikin ”se juttu”? Kuvassa 4 on esitetty kotimaisten matkailijoiden osuus kaikista rekisteröityihin majoitusliikkeisiin saapuneista vieraista.

Kuva 4. Kotimaisten, rekisteröityihin majoitusliikkeisiin, saapuneiden matkailijoiden osuus kaikista matkailijoista maakunnittain vuonna 2018. Lähde: Tilastokeskus; Majoitustilasto lähteestä Visiittori.fi.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin heti perään sanottava, että en itse usko siihen, että eristäytyminen muusta maailmasta olisi millään muotoa hyvä juttu tai että kotimaan matkailua tulisi jotenkin glorifioida tai välttämättä edes erottaa ulkomaanmatkailusta. Eikä se esimerkiksi ilmastokysymyksissä ole edes aina järkevä jako: kotimaan matkailu voi aiheuttaa varsin paljon päästöjä verrattuna vaikkapa Pietarista junalla tulevaan matkailijaan. Mutta enää matkailuunkaan liittyvää ympäristökeskustelua ei voi hyssytellä penkin alle, sen teki viimeistään IPCC:n raportti viime syksyltä.

Juuri siksi lähimatkailun ja juuri esimerkiksi Riku Rantalan mainitseman ”Staycationin” lisääntyminen ei ole kovin utopistinen ajatus nykyisessä (matkailun) julkisen keskustelun kehyksessä. Se on sitten taas eri asia, tapahtuuko se nykyisen normimatkailun lisäksi vai sitä korvaten. Kestävän matkailun arvostus on kuitenkin koko ajan nousussa – ainakin länsimaissa. Se ei kuitenkaan ole vielä sinänsä tae käyttäytymisen muutoksesta. Lähivuodet näyttänevät tuleeko lähilomailusta massojen juttu ja muuttaako se merkittävästi matkailun kokonaisrakennetta. Itselleni ainakin lähilomailu esimerkiksi höyrylaivoilla on pelkästään positiivinen juttu, mutta en väitä, etteivätkö esim. muun Euroopan kohteet – lähinnä Italia – kiehtoisi edelleen.

Post scriptum. Ja se kokonaisuus vielä.

Ja jotta ei jäisi epäselväksi matkailun kokonaiskoko maakunnittain (näiden tilastojen mukaan – esim. matkailutulo on sitten vielä eri asia, johon palaan toiste). Kuvassa 5 on esitetty vielä kaikki rekisteröityihin majoitusliikkeisiin saapuneet vieraat maakunnittain. Kuva sisältää vieraiden absoluuttisen määrän sekä osuuden koko maan saapuneista. On huomioitava, että siinä on sekä työ- että vapaa-ajanmatkailua ja esimerkiksi mökkimajoitus puuttuu kokonaan. Mutta kuva on kuitenkin vertailukelpoinen yllä esitettyihin kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osuuksiin, joten se antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan, joka osuustarkasteluista jää helposti vajaaksi. Majoitusliiketarkastelun perusteella Uusimaa on omilla lukemillaan, Lapin, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan seuratessa sitten miljoonan saapuneen vieraan molemmin puolin.

Kuva 5. Kaikki rekisteröityihin majoitusliikkeisiin saapuneiden matkailijoiden määrät (miljoonaa saapumista) maakunnittain ja maakunnan osuus koko maan saapuneista. Lähde: Tilastokeskus; Majoitustilasto lähteestä Visiittori.fi.

Jätä kommentti (vaatii Facebook-kirjautumisen)