Kun sulamisvesi alkaa tippua räystäiltä, niin tuleva kesä alkaa hiljalleen vallata ajatuksia. Höyrylaivat ovat pääosin vielä jäiden ympäröimänä, mutta sitä suuremmalla syyllä onkin aikaa tarkastella kevyesti(?), mitä tulevana kesänä tapahtuu höyrylaivaskenessä. Muutama vuosi sitten tein listauksen kaupallisessa käytössä olleista höyryistä englanniksi Sail in Finland -sivustolle. Yleishuomautuksena voi heti kärkeen sanoa, että kaikki yleisöristeilyjä tekevät alukset tekevät risteilyitä myös tilauksesta.
Saimaa
Regatta
Saimaan höyrylaivojen päätapahtuma, Saimaan regatta, järjestetään tänä vuonna Joensuussa 6. heinäkuuta. Regatta koonnee jälleen paikalle parisenkymmentä eri höyrylaivaa ihmeteltäväksi, joten höyrylaivafanit saavat tuolla hyvän kattauksen yhdellä iskulla. Suuri osa laivoista on yksittäisten ihmisten tai perheiden pitämä huvihöyryjä, joihin ei välttämättä muuten pääse tutustumaan.
Regatassa on perinteisesti ollut yhteispurjehdus, jonka päätteeksi laivat saapuvat yksi kerrallaan satamaan. Erityisesti on jäänyt mieleen yhden vuoden Saimaan regatta, jossa Antti Aho selosti urheiluselostajamaisesti laivojen tarinoita ja historiaa paikalla olleelle yleisölle. Saapumisen jälkeen on yhteisvislaus, jonka jälkeen laivat ovat muutaman tunnin avoinna vierailijoille. Regatta kannattaa siis pistää kalenteriin, jos höyryt yhtään kiinnostavat.
Tee ainakin nämä Joensuussa:
- Vieraile Saimaa-laivalla. Upeassa kunnossa oleva Saimaa on ainoa valtion edelleen omistama höyrylaiva.
- Kierrä avoimien ovien aikana muutkin laivat ja kysele miehistöiltä laivoista, tekniikasta ja laivojen tarinoista. Suurin osa kertoo mielellään. Jos haluat erityisesti ilahduttaa miehistöjä, käytä höyrykoneesta nimitystä moottori…
- Varaudu pitämään korvista kiinni höyrylaivojen yhteisvislauksen aikana!
- (Bubbling under) Vanhojen alusten rantautuminen on aina hieno show, ei kannata missata. Mitä tahansa voi tapahtua!
- (Bubbling under 2) Todennäköisesti olen itse myös tapahtumassa s/s Hurmalla, joten tule nykäisemään hihasta ja juttelemaan.
Kaupalliset höyrylaivaristeilyt Saimaalla
Saimaan höyrylaivaristeilymahdollisuudet yksittäisille matkustajille lienevät tänäkin vuonna Leinosen Jannen (ja Karin) höyrylaivaimperiumin varassa. Punkaharju (1905), Paul Wahl (1919) ja Savonlinna (1904) aloittavat säännölliset risteilynsä kesäkuun alusta Savonlinnan matkustajasatamasta. Puolentoista tunnin maisemaristeilyitä on tarjolla viidesti päivässä – säävaraus – kahden tunnin välein. Startti on kello 11 ja viimeinen, ”seiskan bileristeily”, lähtee klo 19. Mukaan pääsee 20 eurolla, lapset kympillä ja perhe 50 eurolla. Maisemaristeilyt suuntautuvat kaupungin eteläpuoliseen saaristoon. Parhaimmassa tapauksessa risteilyllä voi nähdä norpankin: muutama vuosi sitten olin ko. laivoilla töissä ja kesän oma saldoni oli 13. Mahdollista se siis on. Osan savolaiskippareista kerrotaan näkevän norppia lähes joka risteilyllä…
Maisemaristeilyt perustuvat nimensä mukaisesti maisemien katseluun ja yhdessäoloon: laivan kahvila/ravintolasta on myös mahdollisuus ostaa juomia ja pientä purtavaa. Aurinkoisella säällä etenkin Punkaharju-laivan yläkansi on yleensä varsin täynnä, oopperajuhla-aikana eritoten.
Maisemaristeilyiden lisäksi joku laivoista, viime vuosina varsin usein puulämmitteinen Savonlinna, ajaa joinakin päivinä viikossa reittiliikennettä Savonlinna-Punkaharju-Savonlinna. Päivät on ilmoitettu ennalta ja ne kannattaa tarkistaa suoraan yhtiön sivuilta. Toisen suunnan voi taittaa bussilla tai junalla, mikäli 2,5 tuntia höyrylaivailua suuntaansa riittää. Yhtenä vinkkinä Punkaharjulla majoittuville kannattaa mainita mahdollisuuden mennä höyrylaivalla oopperaan: reittilaiva pysähtyy tarvittaessa Olavinlinnassa. Linnaan takaovesta oopperaan meneminen on ihan mielenkiintoinen kokemus, kuten koko rantautuminen Olavinlinnan itäpuolellekin.
Savonlinnan lisäksi säännöllistä yleisöristeilytarjontaa Saimaalla on höyrypuolella aika vähän: Wenno ajaa maanantaisin Puumalassa maisemaristeilyitä heinäkuussa ja siinä kattaus sitten taitaa ollakin. (Päivitän listaa mielellään, jos parempaa tietoa on.) Tilauskäytössä olevia höyryjä on enemmän. Saimaan (ja muidenkin vesistöjen) laivoista kiinnostuneen kannattaakin tsekata Suomen Höyrypursiseuran sivut.
Päijänne
Regatta
Päijänteellä höyrylaivaregatta järjestetään tänä vuonna Sysmässä 20.7. Itse en ole koskaan ollut Päijänteen regatoissa mukana, mutta oletettavasti meno ei poikkea kovinkaan paljon Saimaan tai Näsijärven vastaavista. Kannattaa siis laittaa päivämäärä ja paikka ylös. Lisätietoa löydät yllä olevan linkin Facebook-tapahtumasta, josta voi myös kysyä lisää.
Kaupalliset höyrylaivaristeilyt Päijänteellä
Päijänteen kaupallinen höyrylaivaristeilytarjonta taitaa tänäkin vuonna olla Hildenien Suomi-laivan (1905) varassa, joka tekee risteilyjä Jyväskylästä. Laivan risteilykausi käynnistyy toukokuun lopussa ja jatkuu elokuun loppuun asti. Päivällä on mahdollisuus lounasristeilyyn (klo 14–17) ja illalla vuorossa on kesäillan risteily (klo 18–21). Ilmeisesti Suomi-laiva ei aja ihan kaikkia vuoroja, joten höyrylaivoihin fiksautuneiden kannattaa varmistaa asia suoraan yhtiöltä.
Muista tilausristeilyjä Päijänteellä tekevistä höyrylaivoista itselläni ei ole parempaa tietoa. Eikä huonompaakaan.
Näsijärvi ja Pyhäjärvi
Regatta
Näsijärvellä tämän kesän päätapahtuma, Näsijärven regatta, järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna, lauantaina 31.8. Mustalahden satamassa, Tampereella. Samalla vietetään Näsijärvi II -laivan 90-vuotisjuhlia. Saman viikonloppuna Mustalahden satamassa pidetään ensimmäistä kertaa järviluontoa ja -matkailua juhlistava Järvifestivaali, mutta tämän tapahtuman tarkka sisältö on tässä vaiheessa vielä hieman epäselvä.
Joka tapauksessa toiveena on, että Näsijärven höyrylaivaregattaankin saataisiin mahdollisimman hyvä kattaus koko vesistön höyrylaivoista: Nässy II:n lisäksi ainakin Visuvesi, Häme, Suntti, Kotvio II sekä mahdollisesti eteläpuolelta Kauniston Juhan s/s Alina ja Virroilta vielä yksi höyryvenhe. Nähtäväksi jää. Päivitän tapahtuman Facetapahtuman tänne, kun tiedän lisää. Luvassa on ainakin yleisöristeilyjä, avoimia ovia ja musiikkia.
Kaupalliset höyrylaivaristeilyt Näsi- ja Pyhäjärvellä
Näsijärvi II tekee edelleen tilauskeikkoja laivan ylläpitämiseksi: regatan aikaan mahdollisesti myös kaikille avoimia yleisöristeilyitä, kannattaa ottaa Nässyn FB-sivu seurantaan. Pyhäjärven puolella Alina tehnee tilauskeikkojen lisäksi myös muita risteilyitä, kannattaa pitää silmällä Alinan nettisivujen lisäksi myös Facebook-sivuja. Lisäksi Valkeakoskella normaalisti majaileva, Suomen ainoa kaksikoneinen höyrylaiva, Wellamo (sivut toistaiseksi nurin?) saattaa huhujen perusteella tehdä yleisöristeilyitä myös Tampereen alarannasta. Toivottavasti näin olisi.
Nässyn puolella Tarjanne jatkaa reittiliikennettään.
Oulujärvi
Oulujärveltä on pakko nostaa esiin Kajaanissa kotisatamaansa pitävä s/s Kouta, jonka porukat ovat tehneet ansiokasta työtä laivan ylläpitämiseksi ja myös nostaneet rimaa siitä, miten höyrylaivalla ollaan ’esillä’, mm. tasokkaiden videoiden muodossa. Mielestäni laivan varustomo olisi jo ansainnut vuoden höyrylaivavarustamon palkinnon, sen verran hyvä ”pöhinä” Kajaanista on kantautunut.
Pöhinän lisäksi Kouta ajaa ensi kesänäkin aktiivisesti yleisöristeilyjä 3.7–2.8. välisenä aikana. Jos sattuu oleilemaan tuolla suunnalla heinäkuussa, niin suosittelen piipahtamaan.
Meri
Regatta
Merialueen virallinen höyrylaivatapahtuma järjestetään tänä vuonna Turussa 25.–27.7. Tässä vaiheessa en ainakaan itse tiedä tapahtuman sisällöstä sen enempää, mutta oletettavaa on, että Helsingin ja Turun höyryjä voi bongailla tuolloin Turusta.
Kaupalliset höyrylaivaristeilyt merellä
s/s Ukko-Pekka ajaa edelleen reittiään Turun ja Naantalin välillä ja tekee lisäksi iltaristeilyitä Loistokarille. Helsingissä varsinaisia säännöllisiä yleisöristeilyitä ei ainakaan itselläni ole tiedossa, mutta ainakin Norrkulla, Lokki ja Turso ajanevat tilausristeilyitä.
Ei mitään uutta länsirintamalta
Höyrylaivojen yleisöristeilytarjonnassa tulevalle kesälle ei siis varsinaisesti ole tapahtunut mitään suuria muutoksia: suurin piirtein samat laivat ajavat suurin piirtein samoja reittejä suurin piirtein samoilla aikatauluilla (suurin piirtein samoilla henkilökunnilla).
Höyrylaivakonseptien muuttumattomuudesta tulee lähinnä mieleen omilta Tarjanne-ajoiltani vakiasiakas Olavi. Joka kesä ensimmäisellä reissulla hän kysyi: ”Onko entinen meininki?”, mihin kuului vastata ”On”. Olavi oli tähän vastaukseen aina tyytyväinen lausuen ”Hyvä homma”. Entinen meininki oli nimittäin koodisana sille, että hän pääsi aina puoleen hintaan, kun kuitenkin kulki joka ”lauvantai”. Sitten kesän viimeisellä reissulla oli jo ”eri homma”, mikä tarkoitti, että hän pääsi laivamatkalle ”ilimatteeks”. Eri homma oli siis varsin odotettava juttu!
Ehkä hiljalleen näihin kaupallisiin höyryjuttuihinkin tarvittaisiin ”eri hommaa”, hieman piristymistä ja kokeilevia konsepteja – hyvää ei toki kannata väkisin muuttaa ja perinteitä on hyvä kunnioittaa, etenkin jos ne ovat ainutlaatuisia, kuten osa reittiliikenteestä – harmillisen vähän näitä ennätyksiäkään tosin nostetaan esille. Uudenlaisia tuulia on kuitenkin näkyvissä jo esimerkiksi yllä mainitussa Kouta-laivan tapauksessa.
Höyrylaivakulttuuri alkaa olla suurelle yleisölle varsin tuntematonta, joten sitä voisi tehdä enemmän tunnetuksi. Lisäksi kun vesillä ja höyrylaivoissa saa varsin hyvää visuaalista matskua esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, niin keinoja kyllä olisi. Toistaiseksi hyödyntäminen on aika vähäistä: katsokaapa vaikka Twitteristä tai Instagramista häsällä höyrylaiva. Toisaalta ymmärrän hyvin, että esimerkiksi huvihöyryillä ei ole mitään suurempaa tarvetta pitää ”höyryasiaa” esillä, laivan kunnossa- ja ylläpidossa on ihan riittävästi tekemistä. Kaupallisella puolella motivaatiota luulisi olevan enemmänkin (ja on sanottava, että osalla onkin).
Näistä huolista huolimatta toivon, että tänä kesänä yleisö löytää entistä paremmin höyrylaivoille ja saamme sitä myöten nauttia näistä uivista museoista vielä pitkälle tulevaisuuteen. Puukäyttöisellä laivalla ajaminen taitaa sitä paitsi olla jo ympäristöteko ja lähilomailua parhaimmillaan!
Huom! Aikataulutiedot on otettu yhtiöiden sivuilta 24.2. enkä vastaa niiden tai hintatietojen mahdollisista muutoksista. Kannattaa siis tarkistaa aina yhtiöiden omat sivut. Artikkelin pääkuva: Tapio Kilpinen.
