Työmatka junalla Wieniin – I matkojen ostaminen

267

Olen jo useampana vuonna käynyt työreissussa matkailutilastoja ja -trendejä käsittelevässä TourMIS-seminaarissa Wienissä. Tänä vuonna tuli mieleen, että pitäisiköhän kokeilla, miten matka onnistuisi (pääasiassa) maata pitkin, kun aiheesta puhutaan paljon ja jo työni sekä tutkimusaiheeni, Interrail-matkailu 1970-80-luvuilla, puolesta olisi syytä olla maata pitkin matkustamiseen liittyvistä tekijöistä tietoinen. Kun vielä työnantajalleni, TAK Researchille, kokeilu sopi jo ammattillisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta ja vieläpä kustannusneutraalina lentämiseen nähden, niin päätin ryhtyä koekaniiniksi.

Ostoprosessi – aloitus

Lentomatkan ostamiseen tottuneena etenkin moniyhteyksisen junamatkan ostaminen saattaa tulla jonkinasteisena shokkina. Kansallisvaltioiden rajat tuntuvat junaliikenteessä seisovan huomattavasti tiukemmassa kuin mitä ne ovat arkielämässä koettuna. Tälläkin matkalla osa yhteyksissä oli varattavissa valtioiden rajojen yli (Ruotsi–Tanska; Tanska–Saksa; Saksa–Itävalta), mutta pääasiassa homma tuntuu – vielä – menevän kansallisten varaus- ja myyntijärjestelmien kautta.

Deutsche Bahn (jatkossa DB) tarjoaa onneksi varsin hyvän reittihakujärjestelmän, jolla pääsin katsomaan aikatauluvaihtoehtoja Tukholmasta Wieniin. Tampere–Tukholma väli olisi järjestettävä tämän ulkopuolella. Koska seminaari häämötti jo syyskuun puolessavälissä 12.–13.9. niin aloitin varaus-/ostoprosessin jo 19.7. ja sain yhdeksi vaihtoehdoksi ihan mukiinmenevän aikataulun Tukholmasta Wieniin. Ongelmana vain oli, että kyseistä väliä ei pystynyt suoraan ostamaan (osan pystyy), vaan ainoastaan tiedustelemaan DB:ltä hintaa. Hintatiedustelun jälkeen olisi vain odotettava. No, koska ajattelin, että varmaan aika pian tulee vastaus, niin pistin tiedustelun menemään ja keskeytin varausprosessin siltä erää siihen. No, ei tullut.

Pistin uuden tiedustelun DB:lle viikon päästä, että saisinkohan tiedusteluuni jossain vaiheessa vastauksen. Tähän tiedusteluun sain toki nopeasti (2 vrk) vastauksen, jossa todettiin ”our agents process the requests in an orderly manner after the travel date. You will receive a quote as soon as possible” (kursivointi MM). Ok. Tämä selvä. Olin tässä välissä kysynyt neuvoa Maata pitkin -facebook-ryhmästä, josta neuvottiin erinomaisesti ja nopeasti ostamaan matkat erikseen. Kiitos vielä siitä kaikille asianosaisille ja muutenkin ryhmälle erinomaisista neuvoista matkojen suhteen.Eikun siis ostamaan matkoja!

Ostohommeleita – ja oma käsi pystyyn virheen merkiksi

Katsottuani muutaman kerran, miten matkanteko olisi järkevintä, päädyin lopulta siihen, että lennän potkuriturbiinikoneella Helsingistä Brommaan. Lipaston tarjoamien tietojen ja aiheesta käydyn keskustelun perusteella co2-päästöjen ero potkurikoneen ja laivaliikenteen välillä ei ole iso ja riippuu vähän siitä, miten laivaliikenteen rahti-matkustajasuhdetta käsitellään. Joten kun olin katsonut itselleni sopivat rautatieyhteydet, päädyin siihen, että ostan Tukholmasta junalla lähdön ja sinne paluun kiintopisteiksi lennot Helsingistä. Done.

Seminaari olisi Wienissä torstaina ja perjantaina ja oma matkani alkaisi näin ollen tiistaina ja päättyisi sunnuntaina. Ideana oli junailla mahdollisimman suoraan ti-ke Tukholmasta Wieniin (ilman yöjunia) ja nukkua hyvin yksi yö ennen seminaaria hotellissa, jolloin melko tiukka puristus ti-ke ei haittaisi.

Joten ostin seuraavanlaiset lento-junavuorot: Tampereelta klo 9.07 IC:llä kohti Helsinki-Vantaata, sieltä lento (Finnair) klo 12.45 kohti Tukholmaa, jossa olisin perillä suurin piirtein yhden aikaan paikallista aikaa. Tukholmassa muutama tunti flaneerausta ja klo 16.24 junalla kohti Kööpenhaminaa. Kööpenhaminassa olisin aikataulun mukaan klo 21.31, josta puolentoista tunnin päästä (klo 23.00) lähtisi juna kohti Hampuria. Mukavasti aikaa esimerkiksi syödä jotain.

Hampuriin DSB:n juna saapuisi klo 5.40, joten Hampurissa ehtisi napata hyvinkin aamupalaa ja lähteä sitten klo 7.24 kohti Wieniä, jonne saapumisaika olisi klo 16.45. Saapumisillaksi jäisi siis aikaa levätä edellisyön rasitukset pois, koska varsinaista makuuvaunua tuolle matkalle ei osuisi.

Menomatka näyttäisi siis aikatauluna tällaiselta:

PaikkaSaapumisaikaLähtöaika
Tampere9.07
Helsinki-Vantaa11.1512.45 (EET)
Tukholma12.55 (CET)16.45
Kööpenhamina21.3123.00
Hampuri5.40 (+1 d)7.29
Wien16.45

Ja järjestelmämielessä sama asia näyttäytyi tällaiselta: kokonaisreitti katsottu Deutsche Bahnilta (DB), lento Finnairilta, Tukholma-Kööpenhamina Ruotsin SJ:ltä , Kööpenhamina-Hampuri DB:ltä ja Hampuri-Wien Itävallan ÖBB:ltä. Neljä eri järjestelmää siis käyty läpi.

Paluumatkan ajattelin ottaa vähän kevyemmin ja hemmotella itseäni yöjunalla ja couchette-paikalla Wienistä Hampuriin. Lähtö olisi mukavasti iltakahdeksan jälkeen ja aamulla perillä noin seitsemältä, joten ehtisin siitä vielä Kööpenhaminan aamujunaan. Köpiksestä vielä sitten samana iltapäivänä neljän maissa kohti Tukholmaa, jonne saapuminen klo 21.39. Ja Tukholmassa siihen päälle hotelliyö, kun Brommasta ei olisi enää päässyt potkurikoneella lentämään ja suihkukoneiden välttäminen oli tällä matkalla ”vähän niinku se juttu”.

Ei kun ostamaan ja sainkin kaikki liput. Kunnes seuraavana päivänä aloin tarkistaa lippuja ja kiroamiseksihan se meni. Olin nimittäin onnistunut lajittelemaan matkan ilmeisesti tulo- enkä lähtöpäivämäärän mukaan ja olin ostanut matkan torstai-illaksi, kesken seminaarin. Täysin oma moka, ei siinä mitään. No, ajattelin kärsiä nahoissani tappion (129 euroa) ja ostaa uuden makuupaikan perjantai-illaksi. Muuten ihan hiton hyvä suunnitelma, mutta sama juna kulkeekin syystä tai toisesta juuri perjantai-iltana pari tuntia hitaammin, jolloin sillä ei ehdi Köpikseen menevään junaan eli ei myöskään Tukholmaan saman päivän aikana. Mikon istumalihakset päättivät kärsiä rangaistuksen ja ostin liput tavallisiin IC-juniin – yhteyteen, jossa on parin tunnin vaihto keskellä yötä Frankfurtissa.

Paluumatka näyttäisi siis aikatauluna tältä:

PaikkaSaapumisaikaLähtöaika
Wien17.15
Frankfurt (M)23.402.13
Hampuri7.509.28
Rødby12.1312.23 (bussi->)
Kööpenhamina14.4016.23
Tukholma21.3913.25 (+1d)
Helsinki-Vantaa15.35 (EET)ei varattu
Tampereillalla

Ostoprosessi – havaintoja ja laskelmia

Junamatkojen ostaminen on – kuten jo aiemmin totesin – ainakin toistaiseksi vielä jonkun verran hankalampaa kuin lentomatkojen. Siitä ei oikein pääse mihinkään. On toki olemassa erilaisia appeja ja reittioppaita, jolla voi katsoa reittejä ja aikatauluvaihtoehtoja. Perusongelma kuitenkin on, että matkakokonaisuuden hallinta (esimerlolso hinta) on junamatkailussa lentomatkailua haastavampaa, jopa hankalaa. Tähän on varmasti erilaisia kikkoja, mutta kuvaan tässä nyt maallikkofiilistäni (joskin paljon erilaisia matkoja ostaneena, tietojärjestelmiä käyttäneenä ja matkailun parissa työskentelevänä).

Itselläni oli selaimessa auki useita välilehtiä, joilla katsoin hintoja eri osto- ja matkavaihtoehdoilla ja sitten kun lopulta olin saanut kokonaishinnan laskettua, niin ns. löin ostot kiinni. Jotkut matkat voisi ilmeisesti onnistua ostaa myös kokonaisuutena, mutta nyt ei kohdalle moinen tuuri osunut. Ja tehtyäni tuon edellä kuvaamani ostomokan pelkäsin, että meniköhän koko paluumatka uusiksi, koska vastuu prosessissa on itsellä.

Vertailukohdaksi nousee luonnollisesti lentoliikenteen varausjärjestelmät, joihin syötetään alku- ja loppupiste (tai mahdolliset välipisteet) ja järjestelmä etsii halvimmat/nopeimmat vaihtoehdot, miten asiakas sitten haluaa sen preferoidakin. Sama vastuukysymys koskee käsittääkseni myös jatkoyhteyksiä: lentoliikenteessä nämä on taattu, jos kaiken ostaa paketissa. Junaliikenteessä voi käydä ns. kylmät, jos on paljon ketjutuksia ja jokin yhteys pettää. Ei paljon lohduta, vaikka kyseisestä yhteydestä saisikin jotain korvauksia.

Kun ostaminen on hieman hankalaa, en ihmettele, että esimerkiksi Ruotsissa muutamat rautatiematkailuun ja -varauksiin erikoistuneet matkatoimistot, esim. Centralens Resebutik i Kalmar  ovat painaneet kesän ajan pitkää päivää. No, en usko, että tämä tilanne jatkuu kovin kauaa, kun erilaiset rajapinnat kehittyvät ja kansalliset toimijat avaavat järjestelmiään ja EU:n tasolla tapahtuu harmonisointia. Kysyntä rajat ylittävälle rautatiematkustamiselle ja kokonaisvarausjärjestelmälle on olemassa.

Tarkoitukseni ei ole myöskään tässä voivotella sen enempää rautatiematkojen ostamisen vaikeutta vaan ainoastaan verrata nykytilannetta vaihtoehtoon eli lentämisen varausjärjestelmiin. Mikäli maata pitkin matkustaminen tulee enemmän vakaumuksena ja valittuna vaihtoehtona, niin silloin tietysti tuota lentovaihtoehtoa ei ole, mutta ns. perusmatkustajan (työ tai loma) kannalta prosessi on vielä hieman haastava, jotta ihmiset alkaisivat massoittain vaihtaa lentojaan junamatkustajiksi. Työmatkoilla ostamisen työläys on ehkä vielä lomamatkoja merkittävämpi tekijä, ellei firmalla ole jotain erillistä matkatoimistosopparia tms. kuten isommilla firmoilla on. Ja tietysti aika-, kapasiteetti ja moni muukin tekijä tulee vielä eteen.

Toki rautateiden eri maiden välistä yhteensopivuutta hankaloittaa moni muukin tekijä kuin pelkkä varausjärjestelmä (esim. kulunvalvonta, sähköjärjestelmät tai raideleveys), mutta tavallisen kuluttajan kannalta tuo kokonaisvarausjärjestelmän puute lienee se hankalin kysymys. Järjestelmien keskustelevuuden lisäämisellä voisi saada jo paljon aikaan (ja tiedostan kyllä, että todennäköisesti varaus- ja myyntijärjestelmien yhteennaittaminen on kompleksinen ongelma, johon ei ole yksinkertaista ratkaisua ).

Varaus-/ostojärjestelmät siis: lentoliikenne–junamatkailu 1–0 (Pitäisiköhän tämä olla pikemminkin etujärjestöjen välinen kilpailu, jolloin tilanne olisi IATA–UIC 1–0?).

Edit. 12.9. Sain Ilari Heiskalta Maata pitkin ryhmästä erinomaisen vinkin tutustua Loco2-palveluun, joka on itse asiassa juuri sellainen, jonka puutetta olen yllä valitellut. Tämä parantaa tilannetta huomattavasti. Tein koemielessä testi-oston parin viikon päähän: menomatka löytyi helposti, paluumatkalle hakukone ei löytänyt lippuja suoraan, mutta tarjoaa kyllä vaihtoehdon katsoa lipputiedot erikseen. Joka tapauksessa mainiota, että tällainen palvelu on olemassa! (Ehkä pitäisi melkein olla 1-1 tilanne…)

Hinta

Valitsemalleni matkalle tuli hintaa seuraavasti (enkä nyt laske omia kämmejäni mukaan):

Lennot HEL-BMA-HEL 98,83 EUR
Tukholma-Köpis 465 SEK (43,28 EUR)
Köpis-Hampuri 29,90 EUR
Hampuri-Wien 69,90 EUR
Wien-Hampuri 89,90 EUR
Hampuri-Köpis 49,90 EUR
Köpis-Tukholma 235 SEK (21,87 EUR)
Yhteensä 403,58 EUR (+ hotelli Tukholmassa)

Hinta on itse asiassa halvempi kuin olisi ollut suora lento Finskillä keskiviikko-perjantai-välillä (yli 600 euroa). Odottamalla lauantaihin lento olisi tosin ollut jossain 300 euron luokassa eli vähän halvempi, mutta tällöin yksi ylimääräinen hotellihinta tulisi mukaan (joka toki tulee tuohon junamatkan la-su-yöhön myös).

Hintatuomioni on kuitenkin tasapeli 1–1. Tämä jopa yllätti hieman, koska maata pitkin matkustamisen hinnasta puhutaan usein paljon kalliimpana. Toki lentäminen oli tässäkin esimerkissä aikaa joustamalla halvempaa, mutta ei kovin merkittävästi.

Tässä nyt ostoprosessin osalta joitakin ajatuksia aiheesta. Nuo omat hölmöilyt oston suhteen olisi tehnyt mieli pitää häveten omana tietona, mutta jos se avaa prosessin monipolvisuutta jollekin, niin sinänsä hyvä sekin on kirjoittaa auki. Seuraavassa osassa sitten matkatunnelmia…

PS. Sain lopulta vastauksen siihen DB:n matkatiedusteluun, jonka pistin 19.7. 30.8. Kysyntää tuntuu olevan tai sitten asiakaspalvelijoita on lievästi sanottuna vähän…

Jätä kommentti (vaatii Facebook-kirjautumisen)