Tuhotaanko Mustanlahden satama 70 metrin tähden?

1081
Kuva: Gustaf Adolf Welin, 1930-luvun alku, Museovirasto. CC BY 4.0

On kerrassaan erinomainen asia, että Särkänniemen ja Mustanlahden sataman aluetta kehitetään vetovoimaisemmaksi, kuten esimerkiksi Aamulehdestä 22.1.2021 saimme lukea. Sataman käyttäjänä ja sieltä laivaliikennettä harjoittavana tahona esitän kuitenkin huoleni laivaliikenteen ja alueen satamatoimintojen heikentämisestä suunnitelmissa Kortelahteen kaavaillun sillan osalta.

Kuva: Tampereen yhdyskuntalautakunnan oheismateriaali 26.1.2021: viitesuunnitelma.
Kuva: Tampereen yhdyskuntalautakunnan oheismateriaali 26.1.2021 (Arkkitehdit MY): viitesuunnitelma. Ehdottamani paikka sillalle oranssilla.

Kortelahden ylittävä silta on sitkeästi paikallaan eikä yhdelläkään eri yleisötilaisuuksissa esitetyllä perustellulla, kriittisellä mielipiteellä ole muutosta tullut. Niinpä esitän nyt julkisesti kaavaehdotukseen muutosta, jolla satamatoiminnot häiriintyisivät mahdollisimman vähän:

Kortelahden ylittävä silta siirretään kuvissa esitellystä kohdasta Kortelahden pohjukan alkamiskohtaan (70 m nykyisestä länteen/lounaaseen). Tämän etuna olisi suora pääsy kaavailtuihin Järviluontokeskukseen ja hotelliin. Ennen kaikkea siirto jättäisi hieman enemmän operointitilaa satamaan kiinnittyville aluksille. Alikulku ei nimittäin ole sillan suurin ongelma, vaan estevaikutus, jonka se tekee alusten operoinnille. Sataman nykyiset alukset eivät ole mitään supermoderneja risteilijöitä keula- tai kääntyvine potkureineen. Siksi tilaa on syytä olla, ja silta tuossa paikassa vähentää tätä tilaa merkittävästi. Tämän vuoksi pitäisin sillan siirtoa onnistuneena kompromissina kaikkien kannalta.

Höyrylaivaregatta Mustanlahden satamassa 31.8.2019.

Alueen kehittämiskeskusteluissa olen hymähdellyt, että jostain syystä sataman ollessa kyseessä historialliset ja maisemalliset arvot eivät paljoa paina (vrt. tapaus tavara-asema). Jostain syystä tuosta sillan linjauksesta on tullut erikoinen periaatekysymys. Suora linja kun ei mielestäni ole riittävä peruste aiheutettuun haittaan nähden ja kevyttä liikennettä ajatellenkaan sillan linjaus vuonna 1915 rakennettujen, suojeltujen satamarakennusten välistä ei ole onnistunut.

Mustanlahden satamassa on ollut satamatoimintaa 1830-luvulta ja 1900-luvun alusta nykyisessä muodossaan. Tämä ei todellakaan tarkoita, että mitään ei saisi tehdä tai muuttaa, mutta muutoksia tulisi tehdä alueen historiallisia arvoja kunnioittaen. Mustalahden satama-alue onkin nostettu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2012 selvityksessä. Satamassa on muun muassa historiallisten laivojen rivistö, joka on Suomenkin mittakaavassa harvinaisuus. Muuallakin Suomessa, kuten Savonlinnassa näitä tietysti on, mutta esimerkiksi Saimaalla on myös arvostusta ja ymmärrystä vesiliikenneperinnettä kohtaan. Ehdotetulla siltaratkaisussa tuossa kohdassa tapahtuu väistämättä se, että tämä rivistö hajotetaan, koska tilaa ei yksinkertaisesti ole.

Kuva: 1930-luvun alku Gustaf Adolf Welin; Museovirasto, CC BY 4.0

Jos sillan ehdotettua paikkaa siirrettäisiin 70 metriä länteen, saataisiin kompromissi, jossa lähes kaikilla olisi hyvä mieli eikä tehtäisi typeryyksiä ihan vaan ”koska me voimme” -periaatteesta. Fiilistellyt ’elämystoiminnot’ ja suunnitelmien myötä tulevat kävijämassat ovat sinänsä erinomaisia asioita, mutta on varottava, että kehittämisellä ei ensin kehitetä perustoimintoja kuoliaaksi. Ulkoilmamuseota en kaipaa: silti satama ilman laivoja on varmasti kiva olohuone, mutta ei enää satama.

Artikkelikuva: Gustaf Adolf Welin, 1930-luvun alku, Museovirasto. CC BY 4.0

Jätä kommentti (vaatii Facebook-kirjautumisen)