Tärpit höyrylaivakesään 2022

465

Tätä kirjoittaessa lunta tuiskuttaa edelleen varsin paljon, mutta kalenteri laukkaa siitä huolimatta vauhdilla eteenpäin. Kesään ei enää ole hirvittävän montaa kuukautta, joten lienee syytä tehdä taas ”perinteinen” katsaus höyrylaivakesään 2022 (no onhan tämä jo kolmas kerta, joten kai sitä voisi perinteiseksi sanoa, ks. aiemmat täältä ja täältä). En tällä kertaa tee mitään kaiken kattavaa listausta, vaan nostan esille höyrylaivaskeneen liittyviä aluksia ja tapahtumia, joita itse voin – tai ainakin uskoisin voivani – suositella. Alla olevat alukset eivät sitten ole myöskään missään paremmuusjärjestyksessä, mahdolliset virheet tekstissä ovat allekirjoittaneen ja tiedot perustuvat vielä monelta osin ennakkotietoihin. Tarkista siis aikataulut ja reitti vielä kunkin kohteen kotisivuilta ennen matkasuunnitelmien lukkoon lyömistä. Mutta kalenteriin voinee piirrellä tai ruksailla ainakin hentoja ennakkosuunnitelmia!

Koudan mukana Ärjänsaarelle (Oulujärvi)

Tutustuin kunnolla höyrylaiva Koutaan viime kesänä ollessani töissä aluksen 100-vuotisjuhlakiertueella. Hyvin kunnossapidetty alus, hieno miehistö, joka arvostaa perinnelaivailua, ja ennen kaikkea yleisesti ottaen älyttömän positiivinen meininki. Ollis ja Ari ovat tehneet hienoa työtä, joka on myös palkittu useampaan otteeseen: Suomen Höyrypursiseura valitsi aluksen omistavan Oulujärven Laiva-Osakeyhtiön vuoden 2020 varustamoksi ja samat herrat saivat myös Kajaanin kulttuuripalkinnon vuonna 2021. Palkintojen lisäksi myös asiakkaat ovat löytäneet Suomen pohjoisimman kaupallisen höyryaluksen, josta on kirjoitettu oma historiikkinsakin!

Kouta Vaalassa kesän 2021 juhlakiertueella.

Höyrylaiva Kouta ajaa yleisöristeilyjä Kajaanista käsin kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle (ja erikoisristeilyitä pidemmälläkin). Valittavana on muun muassa 1,5 tunnin maisemaristeilyjä, 2,5 tunnin iltaristeilyitä, erilaisia erikoisristeilyjä (esim. Oulujärven rock-risteily) ja päiväristeilyjä Ärjänsaarelle, jossa saareen pääsee tutustumaan aluksen odottaessa laiturisa. Luonnoltaan erikoinen Ärjänsaari teki itseeni viime kesänä suuren vaikutuksen, joten jos olet Kajaanissa päin, niin lähde höyryllä Ärjään – mahdollisuus kannattaa ehdottomasti käyttää!

Ärjänsaaren hiekkarantaa ja s/s Kouta saaren laivalaiturissa.

Tarjanteen matkassa Runoilijan tielle (Näsijärvi)

Suomen viimeinen pitkää linjaa ajava höyrylaiva Tarjanne ja sen hieno Runoilijan tien reitti kannattaa käydä kokemassa. Tarjanne saikin viime vuonna Suomen Höyrypursiseuralta kunniamaininnan pitkäaikaisesta työstä ammattiliikenteessä! Tälle vuodelle reittiliikenteeseen on tehty pieniä uudistuksia: aikataulua on viilattu siten, että Virroilta lähdetään kello 11. Tampereelta lähtöaika on edelleen kello 10. Aikataulu viittaa samaan, mistä pikkulinnut ovat laulaneet (mutta tieto on siis vielä vahvistamaton): usean vuoden tauon jälkeen saattaisi jälleen olla mahdollista hypätä Tampereelta aamulla bussiin ja nautiskella koko päivä Tarjanteen matkasta Virroilta Tampereella  – ainakin osan kaudesta ja lähdöistä. Toivotaan, että tämä nyt toteutuisi ja vielä mahdollisimman laajasti, jotta ihmiset oppisivat vuoroa käyttämään!

Itse tekisin tamperelaisena rengasmatkan mieluusti juuri noin päin eli aamubussilla Virroille ja laivalla takaisin kotikaupunkiin. Tähänkin asti bussilla on toki päässyt takaisin laivan saavuttua Virroille. Näitä ”rengasmatkoja” ovat ajaneet monet yhtiöt. Viime vuonna Runoilijan tien aloittamalla yhteistyöllä Bussi-Mannisen kanssa on kuitenkin harvinaisen pitkät perinteet. Sama bussifirma ajeli nimittäin jo 1930-luvulla syöttöliikennettä laivareitille, joten Anssin ja Karin perheyrityksessä riittää kokemusta tältäkin saralta.

Bussi-Mannisen ja Tarjanteen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhtiöiden ilmoitukset vuodelta 1934 (vasemmalla Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanteen liikenneilmoitus, Ruovesi-lehti 6.6.1934; oikealla Kalle Mannisen ilmoitus syöttöliikenteen alkamisesta, Aamulehti 1.5.1934).

Nettiaikataulujen perusteella Tarjanteen reittiliikenne alkaa tänä vuonna 8.6. ja jatkuu säännöllisenä 13.8. asti. Sen jälkeen on vielä kaksi erilliskäyntiä Virroilla seuraavilla viikoilla. Hienoa, että nimenomaan reittiliikennettä on venytetty pitemmälle elokuuhun. Säännöllinen 115. kausi reittiliikenteessä kun on juuri ”the juttu”, miksi Tarjanne on tässä maassa ja maailmanlaajuisestikin harvinaisuus. Käy siis kokemassa Runoilijan tie itse! Ja laivallahan voi tietty tehdä menopaluun ja yöpyä hyteissä – mutta kannattaa olla ajoissa, koska viime vuonna hyttien käyttöaste oli varsin kova.

PS. Tampereelta aloittavan tai sinne reissunsa päättävän totaalihöyrähtäneen matkailijan kannattaa tehdä visiitti myös Työväenmuseo Werstaan höyrykonemuseoon. Näytillä on muun muassa suurin Suomessa käytössä ollut tehdashöyrykone.

Höyrylaiva Tarjanne Virtain yössä elokuussa 2021.

Suomen Höyrypursiseuran regatat (Saimaa, Päijänne, Näsijärvi)

Yleisölle höyrylaivojen kokoontumiset ovat mielenkiintoista seurattavaa: paljon erilaisia aluksia (vesistöstä riippuen), perinnepukuja (joskus) ja yleistä karnevaalimeininkiä (aina). Tänäkin vuonna Suomen Höyrypursiseura järjestää isoilla vesistöillä kesäregatat siten, että höyrylaivafani ehtii niistä jokaiseen. Toivotaan, että korona-aallot olisivat niihin mennessä jo täysin ohi, jotta regattameininkiä riittäisi kuten ennen vanhaan.

Saimaan regatta järjestetään tänä vuonna Kuopiossa 15.–17.7. Pääpäivä on lauantai 16.7. Jos perinteisiin on luottamista, luvassa on ainakin höyrylaivojen yhteispurjehdus, jonka päätteeksi laivat saapuvat satamaan ja pitävät ovia avoinna kiinnostuneelle yleisölle.

Saimaan höyryaluksia regatassa Puumalassa vuonna 2021.

Seuraavana viikonloppuna (22.–24.7.) on vuorossa Päijänteen regatta Korpilahdella. Meininki lienee samankaltainen kuin Saimaan tapahtumassa, vaikka toisaalta sanotaanhan sitä, että ”päivä Päijänteellä vastaa viikkoa Saimaalla”. Tiedä sitten. Joka tapauksessa Saimaan ja Päijänteen juhlatunnelmista ehtii toipua hyvin, sillä trion täydentävä Näsijärven regatta järjestetään vasta elokuussa (26–27.8.). Näsijärven regatan pääpaikkana on tänä vuonna Tampereen Mustanlahden satama vuoden 2019 malliin. Näsijärven regatan yhteyteen on puuhattu myös omaa tapahtumaansa höyrysluupeille, joten nähtävää riittää!

Regattatunnelmia Mustastalahdesta v. 2019. Vasemmalla höyrylaiva Visuvesi (1890) ja oikealla Tarjanne (1908).

Tarkemmat tiedot regatoista päivittyvät Suomen Höyrypursiseuran sivuille.

Tervahöyry Mikolla Pihlajavedelle (Savonlinna)

Tiettävästi maailman ainoa säilynyt tervahöyry, Mikko, tehnee tänäkin vuonna suosittuja yleisöristeilyitä Savonlinnasta. Puinen rahtialus, puinen polttoaine ja vedestä tehtävä höyry ovat hieno yhdistelmä, joka kannattaa käydä itse kokemassa. Rahtialusmeininki tarjoaa leppoisan rauhallisen kyydin. Samalla tukee museoalusten eteen tehtävää arvokasta kulttuurityötä. Lisätietoa Mikko-laivan risteilyistä löytyy Riihisaaren – Savonlinnan museon museolaivojen ja tapahtumien nettisivuilta. Tätä kirjoitettaessa tietoa ensi kesän yleisöristeilyjen aikatauluista ei vielä ole.

Tervahöyry Mikko Savonlinnan matkustajasatamassa kesällä 2021.

Suomi-laiva Jyväskylässä (Päijänne)

Päijänteen kaupallisen höyrylaivatoiminnan lippua pitää korkealla höyrylaiva Suomi. Suomi ajaa Jyväskylästä tutuksi tulleita lounas- ja iltaristeilyitä pohjoiselle Päijänteelle. 175 hengen matkustajakapasiteetillaan Suomi on myös sisävesiemme suurin liikennöivä höyryalus. Yleisöristeilyjen kausi alkaa toukokuun viimeisenä päivänä ja jatkuu syyskuulle. Päijänteelle höyryllä haluavat suuntaavat siis Jyväskylään!

Höyrylaiva Suomi Jyväskylän matkustajasatamassa

Vuokraa itsellesi höyrylaiva (useat vesistöt)

Jos risteilytarjonta ei osu kohdalleen tai haluaa lähteä vaikka viettämään aikaa laivalle oman porukan kesken, niin kannattaa tiedustella mahdollisuuksia vuokrata koko höyrylaiva itselleen miehistön kera! Tällaisia mahdollisuuksia tarjoavat kaikki edellä mainitut ja suositeltavat kaupalliset tahot. Lisäksi on olemassa monia muita, esimerkiksi yhdistyspohjaisia toimijoita, jotka vuokraavat alustaan höyrylaivoista innostuneille. Samalla voi tukea alusten säilymistä käyttökuntoisina ja onhan se vähän eri asia vuokrata kaveriporukan reissuun höyrylaiva kuin jahti tai saunalautta – vaikka makunsa tietysti kullakin.

Näsijärvi II Ruoveden vesillä
Näsijärvi II Ruoveden vesillä. Kuva T. Puumalainen.

Näsijärvellä vuokraustoimintaa harjoittavat ainakin tamperelainen Näsijärvi II, jonka taustayhdistys valittiin Vuoden 2021 varustamoksi, ja Kotvio II Vilppulassa. Päijänteen vuokrattavien höyrylaivojen tilannetta en itse tunne tarpeeksi hyvin, joten täydennetään tähän, jos joku niistä kertoo.

Höyrylaiva Kotvio II Näsijärvellä vuonna 2019.

Saimaalla yhdistyspuolelta laivaa voi kysellä Lappeenrannasta, josta s/s Ahti tekee vuokra-ajoa. Muitakin laivoja, kuten Antero, on katsastettu vuokratoimintaan, joten laivanvuokrausta voi yksityisiltä tahoiltakin kysellä.

Helsinkiläisillekin on tarjolla oma alus. Hietalahdessa kotisatamaansa pitää Turso, joka tekee jäsenilleen risteilyjä. Ja kannatusjäseneksi voi liittyä kuka tahansa! Lisäksi upeassa kunnossa oleva, Petri Korpivaaran omistama matkustajahöyrylaiva Lokki tekee tilausajoja omien ajojensa ohella.

Summa summarum

Tulevalle kesälle riittää paljon erilaisia hienoja höyrylaivavaihtoehtoja, joten tee kulttuuriteko ja mene jollekin tai useammalle näistä höyrylaivoista! Kuka kerää koko sarjan?

 

Jätä kommentti (vaatii Facebook-kirjautumisen)